Etusivu
Polttopuiden mittatavat
Polttopuut
Polttopuiden tuotanto
Polttopuiden tilaus
Yhteystiedot


puh. 0400 809 137

Polttopuut

Polttopuuna voidaan käyttää kaikkia Suomessa kasvavia puulajeja. Pilkkeiden yleisimmät pituudet ovat 33 ja 50 cm. Paksuus vaihtelee 3-15 cm:n välillä. Helloissa, saunoissa ja takoissa käytetään 33 cm pitkiä pilkkeitä. Leivinuuneihin ja keskuslämmityskattiloihin soveltuu 50 cm pitkä pilke tai jopa metrin halot. Energiamäärät puun kuiva-ainetta kohti ovat kaikilla puulajeilla lähes samat, mutta tilavuutta kohden niissä on jo selviä eroja. Eli jos poltat 20 kg puita, niin niistä lähtee sama energiamäärä riippumatta puulajista, mutta jos poltat 20 l:n laatikollisen puita, niin jopas onkin eri puulajeilla eroa.

PUUN TIHEYS (paino kg) JA ENERGIAMÄÄRÄT ERI PUULAJEILLA

Allaolevasta taulukosta näemme eri polttopuiden painot ja energia-arvot mottia ja kiloa kohden, silloin kun puu on kuivaa ja tervettä eli ei lahoa pökkelöä.

Puu Kosteus% Tiheys (kg/pm3) Tehollinen lämpöarvo kwh/kg Tehollinen lämpöarvo kwh/pm3
Haapa 25 340 3,7 1260
Koivu 25 425 3,8 1580
Kuusi 25 320 3,8 1210
Leppä 25 335 3,7 1250
Mänty 25 360 3,9 1390


Kun puita poltetaan, niin tärkeintä on se, että puu on kuivaa, koska poltettaessa märkää puuta puiden sisältämä energia kuluu veden höyrystämiseen eikä uunin lämmittämiseen kuten olisi tarkoitus. Lisäksi märkää puuta poltettaessa syntyvä vesihöyry rapauttaa uuneja ja piippuja.

Kuivan polttopuun kosteusprosentti on n. 20-25. Tätä asiakkaan on erittäin vaikea todeta ja monta kertaa joudutaan luottamaan polttopuun toimittajan sanaan. Normaalisti tähän kosteuteen päästään kahden vuoden ulkokuivatuksella päältä peitetyssä pinossa. Asiakas voi yrittää puiden painosta ja kopputteluäänestä päätellä kuivuutta (kuiva puu on kevyttä ja helähtää kirkkaasti.) Mutta yleensä lopullinen (välillä karvaskin) totuus paljastuu puita poltettaessa. Märkä puu ei tahdo syttyä ja palaa sihisten, mutta kuiva puu syttyy helposti ja palaa iloisesti savuamattomalla liekillä. Puun on hyvä antaa tasaantua huoneenlämmössä 2-3 päivää, jolloin pintakosteus kuivuu pois ja lämpöarvo paranee.

TEHOKKAALLA PUUN POLTTAMISELLA PARAS ENERGIAMÄÄRÄ TALTEEN.

Kun puuta poltetaan uunissa, niin tärkeintä on että puut ovat suurinpiirtein samankokoisia, että ne palavat samanaikaisesti loppuun. Puuta poltetaan mahdollisimman tehokkaalla vedolla, jonka jälkeen puiden hiillosta kohennetaan riittävän usein jotta palavat kekäleet saadaan palamaan nopeasti loppuun. Pellit voidaan laittaa kiinni kun uunissa EI NÄY YHTÄÄN liekkiä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä nopeammin puiden sytyttämisestä saadaan pellit suljettua, sitä enemmän saadaan uuniin varattua lämpöä eli lämpö ei mene "harakoille". Sopiva määrä varaavissa takoissa on polttaa talvisaikaan pesällinen joko kerran päivässä tai joka toinen päivä.

VALMISTAJAN EHDOTUS POLTTOPUIDEN KÄYTÖLLE.

Leppä Jatkuvalämmitteinen sauna, savusauna, hellat ja avotakat.
Perustelut Leppä antaa saunassa pehmoisemman löylyn eli kiuas ei kuumene liian kuumaksi ja vettä voi käyttää enemmän. Savusaunaan ei tule lepästä "kitkua" (pahanhajuinen savu.) Avotakassa leppä ei räisky eikä lennätä kipinöitä.
Koivu Leivinuunit, varaavat takat, avotakat ja kertalämmitteiset saunat.
Perustelut Koivun hyvä lämpöarvo tulee käytettyä mahdollisimman hyvin näissä uuneissa. Lisäksi koivusta tuleva kuuma hiillos lämmittää tehokkaasti leivinuunin arinan jolloin leivinuunin paisto-ominaisuudet tulevat parhaiten esiin. Avotakassa koivu ei räisky eikä lennätä kipinöitä.
Kuusi ja
mänty
Jatkuvalämmitteiset saunat ja keskuslämmityskattilat.
Perustelut Räiskyvinä eli kipinää sinkouttavina puina kuusi ja mänty käyvät luukullisiin uuneihin. Lisäksi kuusi sopii erittäin hyvin keskuslämmityskattiloihin puhtaan nokeamattoman palamisensa takia.





Hannu Harju 19700 SYSMÄ     Puh.0400-809137     (03)-7178244      hannu.harju(se kumma kiemura)halkokauppiasharju.fi